Um Ferlir Hafa samband
Leit
Hrśtagjį - Kokiš - Hśshellir - Giniš - Almenningur
FERLIR-021: Hrśtagjį – Hrśtagjįrhraun – Kokiš - Fjalliš eina – eldgķgaröš – hellar – Giniš - fjįrskjól og fjįrborg ķ Almenningum.

Gengiš var frį Djśpavatnsvegi um Hrśtagjį og Hrśtagjįrdyngju, kķkt ķ Kokiš, fariš um mikla hrauntröš śt śr henni aš noršanveršu, um hellasvęši noršvestan hennar og sķšan noršur meš austanveršum Almenningum meš viškomu ķ Gininu og fjįrskjóli meš fyrirhlešslum og fallega hlašinni fjįrborg viš Brunntorfur.
Eitt af stęrstu hraununum ķ kringum Hafnarfjörš er komiš śr Hrśtagjįrdyngju. Upptök žess eru nyrst ķ Móhįlsdal. Į gķgsvęšinu er allmikil gjį sem heitir Hrśtagjį og viš hana er dyngjan kennd. Dyngjan sjįlf, fallega löguš, er nokkuš vestar og frį henni liggja myndarlegar hrauntrašir. Hrauniš hefur aš mestu runniš til noršurs og til sjįvar og hefur myndaš ströndina milli Vatnleysuvķkur og Straumsvķkur. Ķ daglegu tali gengur stęrsti hluti hraunsins undir nafninu Almenningur. Öskulög ķ jaršvegi ofan į hrauninu benda til aš hśn hafi myndast fyrir 5000 įrum.
Samsetning hraunsins samkv. rannsóknum Jóns Jónssonar, jaršfręšings, aš mešaltali er
Plagioklas um 48,4% og Pyroxen um 32,7%. Ólivķn er 11,4% og mįlmur um 7,3%.
Į leišinni ķ gegnum dyngjuna, skammt sušvestan hennar var komiš aš djśpum sprungum, greinilega gasuppstreymi śt frį gķgnum. Var žeim gefiš nafniš Kokiš. Föngulegur hópur hellaįhugamanna var meš ķ för og var tilefni feršarinnar m.a. aš skoša nišur ķ žessar “gjįr”. Hér er um aš ręša 15-20 m djśpa "sprungu" ķ hrauninu. Ekki er ólķkt žvķ aš horfa nišur ķ kok į einhverri furšuskepnu og horfa žarna nišur ķ sprunguna. Bśiš var aš skoša hluta hennar įšur meš takmörkušum bśnaši, en nś var ętlunin aš lįta fagmennina lķta į fyrirbęriš.
Sprungan er žröng og žvķ best aš skilja bjórvömbina eftir heima. Žrķr hellamanna nuddušu sér nišur og telst Kokiš žvķ fullkannaš. Svo viršist sem brįšiš hraun hafi runniš ķ sprungunni, žvķ nokkuš er um hraunfossa, rennslistauma og 8-10cm hraunskįn sem žekur allt yfirborš sprungunar. Hraunskįnin myndast jafnt į lofti sem veggjum. Sprungan hefur framhald bęši aš ofan og nešan, en vegna ofvaxtar hellamannanna varš ekkert śr frekari landvinningum.
Hśshellir er ķ hraunbrekkunni noršan dyngjunnar. Hlešsla ķ hellinum hefur veriš rįšgįta. Hins vegar kann aš vera skżring į henni. Ķ gömlum sögnum segir af śtilegumönnum į Selsvöllum, sennilega į 17. öld. Ķ heimildinni segir aš śtilegumennirnir hafi haldiš til viš Vellina, nįlęgt Hvernum eina, en herjaš į Vatnsleysuströnd. M.a. hafi žeir stoliš frį bóndanum ķ Flekkuvķk. Eftir aš žeir hafi flutt sig "noršur meš fjöllunum, ķ helli sem žar er", hafi žeir įreitt og ręnt feršalanga. Yfirvaldiš hafi safnaš liši, handtekiš žį og fęrt til Bessastaša žar sem dęmt var ķ mįli žeirra. Stórhöfšastķgur liggur žarna nišur meš. Hann sést vel vestan viš Hrśtargjįrdyngju og įfram nišur meš henni noršvestanveršri, nišur meš Fjallinu eina og sķšan įfram yfir hrauniš austan viš Saušabrekkur, nišur ķ Brunntorfur nįlęgt Blįfjallavegamótum og įfram yfir hrauniš aš horni Stórhöfša. Stķgurinn sést žarna vel į kafla, en mosi og lyng hefur žakiš hann aš mestu ķ grónu hrauninu vestan viš Fjalliš eina.
Önnur skżring į hlešslunum getur veriš sś aš žar hafi menn į leiš um gömlu žjóšleišina viljaš getaš leitaš skjóls undan veršum. Einnig aš menn hafi haldiš žar til viš refaveišar, en žarna ekki langt frį er hestshrę (beinin). Bein eru ķ hellinum og vęri fróšlegt aš reyna aš finna śt af hvaša skepnu žau hafi veriš.
Žetta er einn möguleikinn į tilvist hlešslanna ķ Hśshelli, en taka žarf honum meš žeim fyrirvara aš annaš kunni einnig aš koma žarna til greina. T.d. vantar žarna eldstęši eša önnur merki um aš menn hafi haldiš til žarna um einhvern tķma.
Önnur saga segir aš yfirvaldiš hafi lokaš helli śtilegumannanna eftir handtökuna til aš koma ķ veg fyrir aš ašrir settust žar aš. Einnig gęti žarna hafa veriš athvarf fyrir žį er stundušu hreindżraveišar į Reykjanesinu (sķšasta dżriš drepiš į Hellisheiši 1901 eša 1904) eša annan veišiskap. T.d. er hlašin refagildra ķ Hrśtagjįryngjunni. En žetta eru bara vangaveltur - gaman aš velta žessu fyrir sér.
Hśshellir er ķ alfaraleiš og er nokkur hundruš metra langur. Eftir aš hafa gengiš į sléttu helluhrauninu, hoppaš yfir sprungur og sokkiš ķ mosa, var komiš aš Gininu. Žaš fannst nokkur įšur er FERLIRsfélagar voru aš koma žarammani nišur frį gķgaröš noršan viš Saušabrekkur. Blasti opiš skyndilega viš žeim ķ annars sléttu hrauninu. Giniš er magnašur hellir og er įn efa mest "töff" hellafundur sķšan Eldhraunshellarnir fundurst aš mati hellaramanna. Giniš er um 10-15m djśpt, trektlaga og snjór er ķ botni žess. Į yfirborši er ekki aš sjį greinileg ummerki um gjall eša klepra, og žvķ stendur žetta gat śt ķ aušninni eins og skrattinn śr saušaleggnum. Žvķ mišur vannst ekki tķmi til aš skoša Giniš aš fullu, en til aš žaš sé hęgt žarf aš hafa klifurbśnaš og góšan tķma. (Sjį ašar FERLIRslżsingu žar sem Giniš var sigraš).
Hraunspilda milli Kapelluhrauns og Afstapahrauns į Vatnsleysuströnd nefnist Almenningur. Var žar fyrrum skógi vaxiš en hann eyddist af höggi og beit. Sķšan um aldamót 19. og 20 . aldar hefur hrauniš lķtiš veriš breitt enda hefur žaš gróiš nokkuš į nż. Noršan ķ honum er hlašiš fjįrskjól ķ skśtum. Noršvestan žeirra er Žorbjarnarstašaborgin viš Brunntorfur. Hśn var hlašin af börnum Žorbjarnarstašahjónanna um aldamótin 1900, en stendur enn nokkuš heilleg rśmlega aldargömul. Sennilega hefur fjįrskjóliš einnig tilheyrt Žorbjarnastašafólkinu og sennilega veriš įstęšan fyrir gerš borgarinnar. Svo viršist sem hśn hafi įtt aš verša topphlašin, lķkt og Djśpudalaborgin ķ Selvogi, en heimilsfaširinn į Žorbjarnarstöšum var einmitt frį Gušnabę ķ Selvogi.
Frįbęrt vešur – Gangan tók 3 klst og 33 mķnśtur.

Heimildir m.a.:
-Jaršfręši Hafnarfjaršar – flensborg.is
-speleo.is

Til baka
Vešur
Grindavķk
Mosfellsbęr
Vogar
Garšur
Grķmsnes- og Grafningshreppur
Kjósarhreppur
Kópavogur
Hafnarfjöršur
Reykjavķkurborg
Garšabęr
Reykjanesbęr
Sveitarfélagiš Ölfus
Sandgerši
Seltjarnarnesbęr
Hveragerši
Eldfjallaferšir
Fjórhjólaferšir
Antikva
Tenglar
› Įhugaveršir
› Bókasöfn
› Fróšleikur
› Leita
› Mišlar
› Minjasöfn
› Saga
› Sveitafélög
› Tengdir vefir
› Tķmi, dagur og vešur
® 2007 - Ferlir.is | Įhugafólk um Sušurnesin | @: ferlir@ferlir.is